Kymmenen asiaa, joita et tiennyt Huudosta: Sama varas varasti Munchin maalauksen kahdesti
Edvard Munchin mestariteos Huuto on yksi maailman kuuluisimmista maalauksista. Mutta mitä tiedät oikeasti ikonisesta taiteesta? Testaa tietosi täällä!
Uusi MUNCH-museo sijaitsee Oslonvuonon vieressä Bjørvikassa.
60 metriä korkea rakennus, jossa on tunnetuksi tullut taivutettu muoto yläosassa, näkyy selvästi Oslonvuonosta, ja siitä on nopeasti tullut yksi Euroopan suosituimmista taidenähtävyyksistä.
Tässä upeassa museossa ovat esillä myös yhden modernismin tärkeimmistä taiteilijoista, Edvard Munchin, teokset. Se on itse asiassa yksi maailman suurimmista yhdelle taiteilijalle omistetuista museoista.
Ja siellä tietenkin näet taideteoksen, jonka ihmiset ympäri maailmaa haluavat kokea:
Kuuluisan Huuto-maalauksen.
Tässä on kymmenen asiaa, joita et ehkä tiedä Huuto-maalauksesta
1. Huuto on varastettu kaksi kertaa
Munch-ryöstö oli maailmankuulu ja erittäin dramaattinen tapahtumaketju. Vuonna 2004 aseistautuneet ryöstäjät ryöstivät kaksi Edvard Munchin kuuluisimmista maalauksista, Huudon ja Madonnan, Munch-museosta kirkkaassa päivänvalossa. Tuolloin museo sijaitsi Tøyenin alueella. Onneksi maalaukset saatiin takaisin kaksi vuotta myöhemmin – elokuussa 2006. Kolme ihmistä tuomittiin törkeästä ryöstöstä.
Mutta Huuto varastettiin myös kerran aiemmin, nimittäin kansallisgalleriasta vuonna 1994. Tunnettu norjalainen jalkapalloilija Pål Enger kiipesi tikapuilla ikkunan läpi ja yksinkertaisesti nappasi mukaansa yhden maailman arvokkaimmista maalauksista. Enger sai seitsemän vuoden vankeustuomion varkaudesta. Hän piilotti maalauksen kotiinsa olohuoneen pöydän sisään. Taidevaras on sitä mieltä, että on pitkälti hänen ansiotaan, että Huudosta tuli maailmankuulu:
”Maalaus ei ollut lasin takana. Kukaan ei ajatellut Huutoa ennen kuin varastin sen. Kyseinen kuva merkitsi minulle paljon. Kuvan symbolismi tekee siitä niin ainutlaatuisen upean. Se saattaa olla maailman suurin symboli tänä päivänä”, Enger sanoi vuonna 2012.
On syytä mainita, että Enger varasti myös Munchin Vampyyri-maalauksen vuonna 1998. Tuomiotaan kärsiessään Engeristä tuli itsestään taiteilija, ja hän piti näyttelyn vapautumisensa jälkeen. Vuonna 2015 hän jäi kuitenkin uudelleen kiinni suuremman taideteosmäärän varastamisesta. Hän oli varastanut mm. viisi norjalaisen taiteilija Pushwagnerin teosta...
2. Huudon arvo
Toukokuussa 2012 ainoa yksityisomistuksessa oleva Huuto-maalaus myytiin 689 miljoonan Norjan kruunun hintaan. Sen myi tunnettu norjalainen laivanvarustaja ja keräilijä Petter Olsen Sotheby’s-huutokauppakamarilla New Yorkissa. Hän oli erittäin tyytyväinen myyntiin ja kertoi norjalaiselle NRK-televisioyhtiölle:
”Munchilla on edelleen merkittävä rooli elämässäni, ja oman Munch-projektini myötä keskityn elämään ja rakkauteen.”
Taidekeräilijä ja monimiljonääri Leon Black myönsi myöhemmin Munch-museolle, että hän on maalauksen uusi omistaja.
3. Huuto innoitti kuuluisien Scream-elokuvien tekijöitä
Ei ehkä ole yllättävää, että Munchin Huuto toimi inspiraationa maskille Scream-elokuvissa, joista ensimmäinen julkaistiin vuonna 1996.
Maski on merkittävän samannäköinen kuin maalaus. Ohjaaja Wes Craven on kertonut ihailevansa sen maalannutta taiteilijaa, ja hän on sanonut seuraavaa itse teoksesta:
”Se on klassinen viittaus puhtaaseen pelkoon.”
Myös Doctor Whon avaruusolioiden sanotaan olevan Huudon innoittamia.
4. Huutoa ei maalattu Norjassa
Koska Edvard Munch jätti muistiinpanoja vuodelta 1892 Oslon Ekebergåseniin, monet uskoivat, että hän maalasi Huudon siellä:
”Kävelin tien vartta pitkin kahden ystäväni kanssa – aurinko laski – tunsin oloni alakuloiseksi – taivas muuttui yhtäkkiä punaiseksi – pysähdyin, nojasin aitaa vasten kuolemanväsyneenä – katsoin kaukaisuuteen sinimustan vuonon ja kaupungin yllä liekehtiviä pilviä, jotka olivat ikään kuin verta ja miekkoja – ystäväni kävelivät eteenpäin – seisoin siellä peloissani – ja tunsin luonnon suuren äärettömän huudon.”
Edvard Munch maalasi Huudon todennäköisimmin Ranskan Nizzassa loppusyksystä 1893.
5. Sinulla on vain 60 minuuttia aikaa nähdä Huuto
MUNCH-museon neljännessä kerroksessa riippuu kolme versiota Huudosta pienessä mustassa huoneessa: yksi maalaus, yksi piirustus ja yksi painokuva. Ne näkyvät vuorotellen. Joka tunti yksi taideteoksista paljastetaan, kun taas toiset kaksi katoavat ”suljettujen ovien taakse”. Kuvat eivät olla koko ajan alttiina valolle, koska valo vaikuttaa väripigmentteihin, ja Edvard Munchin teokset kestäisivät paljon lyhyemmän aikaa, jos niitä ei olisi suojattu. Tästä syystä tarvitset hyvän ajoituksen ja vähän onnea nähdäksesi suosikkiversiosi Huudosta.
6. Huudon todellinen merkitys
Yksi ihmisten useimmin kysymistä Edvard Munchin kuuluisinta maalausta koskevista kysymyksistä on: mikä on sen merkitys? Valitettavasti vastausta on vaikea löytää. Maalauksen merkitys on mysteeri, kuten MUNCH-museokin huomauttaa.
Onko se hahmo, joka huutaa? Onko kyse oikeasta henkilöstä? Yrittääkö henkilö suojautua huudolta?
Jotkut uskovat myös, että Munch sai todennäköisimmin innoitusta Huutoa varten Oslon Ekebergskråningenissa kävellessään polkua pitkin ystäviensä kanssa.
Tämä käy ilmi taitelijan omista muistiinpanoista. Monet ajattelevat, että maalaus käsittelee ahdistusta ja mustasukkaisuutta.
Toinen kysymys koskee sitä, onko varsinainen aihe taustalla olevat hahmot.
MUNCH-museo huomauttaa, että hahmot eivät välttämättä tiedä, mitä niiden ympärillä tapahtuu, ja että maalaus saattaa symboloida viestinnän puutetta.
Yksi teoria on, että Munch halusi kertoa, että meidän pitäisi pysähtyä ja nostaa katseemme. Joka tapauksessa ei ole yhtä vastausta siihen, mitä Huuto tarkoittaa.
ONKO se sitten huono asia? Vai onko ajatuksena ehkä se, että meidän jokaisen pitäisi päättää itse, mitä se tarkoittaa?
7. Mikä teki Huudosta kuuluisan
Huuto tuli ensimmäisen kerran tunnetuksi Norjan ulkopuolella litografiastaan, kun se jäljennettiin La Revue Blanche -lehteen vuonna 1895. Seuraavana vuonna se esiteltiin amerikkalaisessa M'lle-lehdessä, ja sitä käytettiin 1900-luvun alun mielisairauksia koskevan kirjan kansikuvana. Sen lisäksi, että aihe on toistettu lukemattomina muunnelmina populaarikulttuurissa, se on tuonut taideteoksen ihmisten tietoon eri puolilla maailmaa. Huudon voi löytää nyt julisteista, lyijykynistä, filmeistä, vaatteista ja monista muista tuotteista.
Edellä kuvatut varkaudet nousivat myös otsikoihin ympäri maailmaa, ja ne ovat olleet merkittävässä roolissa taideteoksen kuuluisuuden taustalla.
8. Ensimmäisen kerran näytteillä Norjan ulkopuolella
Voisi luulla, että norjalainen, Løtenissa syntyhnyt taiteilija Edvard Munch valitsisi kotimaansa upeiden töidensä esittelypaikaksi. Huuto oli kuitenkin ensimmäisen kerran esillä Berliinissä vuonna 1893 Epätoivo-nimellä. Sen jälkeen Edvard Munch laittoi esille sarjan maalauksia, jotka myöhemmin tunnettiin nimellä Elämän kaari (The Frieze of Life). Tähän sarjaan kuuluu kuvia rakkauden heräämisestä, mustasukkaisuudesta ja epätoivosta – jota kuvaa Huuto.
Munchin teoksia on usein lähetetty näyttelyihin eri puolille maailmaa, mutta hauraat maalaukset eivät enää kestä tätä. Nykyään ainoa tilaisuus kokea Huuto on Norjan pääkaupungissa. Jos olet käymässä Oslossa, taiteisiin keskittynyt Clarion Hotel® Oslo tarjoaa keskustamajoitusta. Täällä voit pysyä eloisan kaupunkielämän keskellä ja nauttia hotellin maailmanluokan taidegalleriasta. Galleriassa on jopa Munchin teoksia. Ja tietenkin olet myös lähellä MUNCH-museota.
9. Huudosta on useita versioita
Kun ihmiset kuulevat sanan Huuto, useimmat muistelevat sen olevan värikäs maalaus voimakkaalla punaisella, keltaisella ja sinisellä taustalla. Mutta Huudosta on itse asiassa neljä versiota. Edvard Munch loi usein useita versioita taiteoksistaan joko asiakkaille tai itselleen. Huudosta on olemassa neljä versiota, kaksi tempera- ja öljymaalilla tehtyä ja kaksi lyijykynällä ja pastelliväreillä tehtyä.
Lisäksi mustavalkoinen litografia on painettu moniksi eri versioiksi.
10. Huuto maalattiin pahville
Useat Munchin teoksista on tehty pahville tai paperille, joka on erittäin herkkää materiaalia. ”Huudon neljä versiota on maalattu pahville, mitä monet eivät tiedä”, kertoo MUNCH-museon paperikonservaattori Cosima Walter.
”Miksi ne kaikki on maalattu pahville eikä kankaalle?”
Materiaalin valinta on todellakin arvoitus, eikä kellään ole hyvää vastausta. Valo, lämpötila, kosteus ja happi vaikuttavat kuvan väripigmentteihin ja hajottavat paperia ja pahvia ajan mittaan. Tämän vuoksi, kuten aiemmin on mainittu, Huuto-maalausta suojellaan.
Oleskeletko lähellä kansallismuseota Oslossa? Jos oleskelet, sinun kannattaa kirjautua sisään The Thief -hotelliin. Hotellissa on kylpylä ja gourmet-ravintola, ja se sijaitsee aivan Oslonvuonon vieressä.
